Ilmajoki tulee vieraaksi
Maaliskuun 21. päivä Ilmajoen kunta saapuu Helsinkiin vieraaksemme Balderin Saliin Aleksanterinkadulla. Ilmajokeen minulla on erityinen suhde, koska olen syntynyt Ilmajoen Koskenkorvalla. Käynyt kouluni Ilmajoella ja 1950- ja 1960-luvun tapahtumiin pitäjässä liittyy paljon muistoja.
Ilmajoen emäseurakunta irtaantui 1500-luvun alkupuolella Isokyrön emäseurakunasta. Aikojen myötä Ilmajoesta ovat irronneet useat ns. Suupohjan pitäjät ja erikseen kasvanut Ilmajoen entinen kylä, Seinäjoki.
Mistä sitten Ilmajoki sai nykyisen nimensä? Ilmajoen Joulu julkaisusta 2019 sain lukea pitäjän nimen historiasta mielenkiintoisen artikkelin. Ilmari Kosonen, joka on perehtynyt suomalaisten paikannimien taustoihin, kertoo Ilmajoki-nimen viittaavan pitäjässä sijainneisiin lähteisiin. Lähteitä on ollut eri puolilla pitäjää ja erityisen lähderikas alue sijoittuu Koskenkorvan harjualueelle, mistä on paljon kaivettu hiekkaa mm. Seinäjoen kaupungin rakentamiseen.
Ilmajoki-lehdessä tammikuun puolivälissä eteläpohjalaista historiaa hyvin tunteva Matti Lehtiö avaa lisää tietoa siitä, mistä nimi voisi olla peräisin. Tämän artikkelin luettuani lähteisiin perustuva nimeäminen ei olekaan enää niin selvä. Löytyy myös muita taustoja ja selityksiä pitäjän nimelle. Onneksi minun ei tarvitse ratkaista asiaa. Minua vaan jo lapsena ihmetytti, että mistähän tuo nimi on peräisin. Koskenkorva-nimen ymmärrän paremmin, koska paikalla Kyrönjoessa on Pukarankoski, minkä ”korvalla” pari ensimmäistä vuottani olen elänyt.
Ilmajoki tuo mieleen monelle ulkopaikkakuntalaiselle Ilmajoen Musiikkijuhlat. Muistan kuinka lapsuudessa jo 1950-luvulla kesäisin esitettiin Jaakko Ilkan patsaan ympäristössä ns. historiallisia kuvaelmia. Näytelmissä oli eri aikakausia kuvaavia asukkaita, sotilaita, hevosia ja ihmekone Könnin kuokkamies. Laulu ja tanssi raikuivat Ilkan patsaan kiviholveissa. Kuvaelmat kertoivat siitä, miten asutus oli tullut alueelle ja eläminen tullut mahdolliseksi Kyrönjoen rannoilla. Musiikkijuhlat jatkavat pitkäjänteistä kulttuuri- ja musiikkityötä pitäjässä. Olen saanut houkuteltua mukaani musiikkiesityksiin muutamia kertoja tuttaviani, jotka ovat käyneet Italian Milanon ja USA:n New Yorkin suurissa Ooppera-saleissa ja yllättyneet, että osataan sitä laulaa Ilmajoellakin.
Näinä aikoina, kun lehti on jäsenillä luettavana, tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä. Yhdistyksemme perustettiin vuosi sodan päättymisen jälkeen keväällä 1941. Perustamisvaiheesta voimme aistia talvisodan vaikutukset ja jälkimainingit perustajajoukon puheissa, tunnelmissa ja toimissa. Suomen itsenäisyyspäivä on ollut aina tärkeä juhlapäivä yhdistyksemme toiminnassa.
Lainaan tähän vielä osan omasta tervehdyksestäni juhlassa.
”Meihin vaikuttavat tekijät ovat entistä riippuvaisempia mm. kansainvälisistä, globaaleista asioista. Kaikki mitä tapahtuu maailmalla kaukanakin, vaikuttaa omalla tavallaan myös meihin.
Uusi teknologia sovelluksineen, ns. kybertekniikka ja muut siihen verrattavat kuten näiden mahdollistama nopea tiedon kulku, sen sisällön luotettavuus ovat muodostumassa tärkeiksi turvallisuutemme kannalta. Samalla tavalla vaikuttaa myös uudet ja laajat ympäristöuhat muutoksia ympäristössämme.
Näihin meidän on rakennettava ratkaisut myös turvallisuuden ja itsenäisyyden säilyttämisen näkökulmista. Se edellyttää myös uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Se vaatii työtä ja huolenpitoa.
”Pois unteluus ja hervakkuus” niinhän sitä rohkaistiin jo meidän kaikkien tuntemassa maakuntalaulussamme ”Vaasan marssi”.
Talvisotaan liittyen tiedämme että ratkaisevaan rooliin nousi ns. ”talvisodan henki”. Muodostui yhteinen laaja käsitys tavoitteesta ja sen tärkeydestä. Kaikille oli selvää, että oli mitä puolustaa ja minkä vuoksi uhrauksiin oltiin valmiita.
Uskon, että me haluamme edelleen säilyttää yhteisen, vahvan tavoitteen liittyen rauhan arvostamiseen, pyrkimykseen yhteistyöhön ja oikeudenmukaisuuden tavoittelemiseen turvatessamme itsenäisyyttämme myös nykypäivänä.”
Yhdistyksen kevään ohjelmasta löytyy tietoa Plarin sivuilta. Tervetuloa tilaisuuksiimme!
Hyvää kevättä! Jaakko A. Ojala